Mitä Aave, Axelar ja vastaavat tapaukset todella nousevat esiin, ei ole huono tarkoitus tai epäonnistunut hajauttaminen, vaan epäselvä rakenne. Oma näkemykseni on, että nykyiset kryptohallinnon konfliktit eivät liity huonoihin toimijoihin tai hajauttamisen "epäonnistumiseen". Kyse on enemmän epäselvistä rajoista kolmen asian välillä, joita tila on toistuvasti hämärtänyt: - On-chain protokollan hallinta - ketjun ulkopuolinen operatiivinen toteutus - taloudellinen tai oikeudellinen omistus immateriaalioikeuksista, tuloista ja eroista. DAO:t yrittivät tiivistää kaikki kolme muotoon "token = omistus". Se voi toimia alussa, mutta se yleensä hajoaa projektien kehittyessä. Ratkaisu ei ole ideologinen – se on rakenteellinen. Tokenien täytyy olla selkeitä siitä, mitä ne edustavat ja mitä eivät. Hallinnon tulisi kattaa vain sen, mitä ketjussa on täytäntöönpantavissa. Ja ketjun ulkopuolisten tahojen tulisi joko määritellä velvoitteet tokenin haltijoille selkeästi tai lopettaa omistajuuden vihjaaminen siellä, missä sitä ei ole. Hybridimallit ovat ihan ok. Epäselvyys ei ole.